Millainen on hyvä kasvattaja

Hyvä kasvattaja antaa rajoja ja rakkautta. Kasvattaja kannustaa, antaa neuvoja, antaa tukea, keskustelee ja arvostaa.

Mikä on kasvatus

Vanhempi vaikuttaa lapseensa. Vanhemmilta saadulla palautteella lapsi oppii mikä on oikein ja väärin ja miten toimia. Jokaisella vanhemmalla on omat kasvatusperiaatteensa. Lapsi oppii mitkä ovat hänen oikeutensa, vastuunsa ja velvollisuutensa. Vanhemmat ovat ensisijaiset kasvattajat sen lisäksi lapsi saa kasvunsa vaikutteita päivähoidosta, koulusta, sukulaisilta, kavereilta ja omasta kulttuurista. Kaikki kasvattajan toiminta on se sitten tietoista tai tiedostamatonta vaikuttaa kasvatettavaan. Kasvatus on kasvatettavaan vaikuttamista. Kasvattajan käsitykset omista tavoitteista ja arvoista: Millaiskesi kasvattaja toivoo lapsen kasvavan, millaisia asioita hän arvostaa itse ja mitä hän itse toivoisi lapsen arvostavan. Lasten vanhemmat ovat pitäneet tärkeinä kasvatusarvoina tutkimusten mukaan muun muassa: hellyyden ja rakkauden näyttämistä, turvallisuuden tunnetta, rajoja, elämänarvojen välittämistä, arkielämän taitoja ja perheen yhteistä tekemistä.

Varhaiskasvatussuunnitelma

VARHAISKASVATUSSUUNNITELMA

Hyvässä vasussa tulisi olla suunnitelma hyvästä jatkumosta missä voidaan seurata lapsen kasvua ja kehitystä ja tarvittaessa puututaan ongelma tilanteisiin. Vanhemmat otetaan mukaan suunnitellessa vasua. Varhaiskasvatuspalveluiden toiminnan perustana ovat sivistystoimialan arvot: sivistys ja elämänilo, usko ihmisen kasvuun, yksilöllisyys ja ennakkoluulottomuus. Leikkiympäristöä mietitään ja muokatataan tarpeiden ja kiinnostuksen mukaan. Leikille annetaan riittävästi aikaa ja aikuinen opettaa ja rikastuttaa leikkiä tarvittaessa. Turvallisuussuunnitelmaa päivitetään vuosittain.

Ohjaava kasvatus

OHJAAVA KASVATUS

On talvi ja olen lähdössä 3 vuotiaan lapsen kanssa ulos. Hän kieltäytyy pukemasta päälleen.

Mitä teen?

Keksin leikin jonka avulla saan lapsen ulos tai sitten laulan laulun jotta saisin lapsen iloisemmaksi.

Olen kaupassa ja lapsi vaatii karkkia itkemällä vaikka ei ole karkkipäivä.

Mitä teen?

Selvittelen että ei ole karkkipäivä sekä perustellen miksi karkin syöminen liian usein on epäterveellistä. Yritän suunnata lapsen mielenkiinto toisaalle. Tilannetta voi ennakoida kertomalla lapselle että ei ole karkkipäivä.

Olen keittänyt ruokaa lapselle eikä lapsi suostu tulla syömään koska sen mielestä ruoka on pahaa.

Mitä teen?

Leikin lusikalla että täältä tulee lentokone ja Keskustelen lapsen kanssa mikä osa ruuasta tuntuu olevan epämieluisaa ja siirrä sen osan lautasen reunalle.

Positiivistä ajettelua, myönteisyyttä, ratkaisukeskeistä ajettelutapaa sekä aktiivista kuuntelua ja aikuisella ohjat käsissä.

Kasvatustyön prosessi

1.Tarpeet  2.Tavoitteet  3.Suunnitelma 4.Toteutus  5.Arvionti (kasvatustyön prosessi) -yksilö -ryhmä

TARPEET

ASIAKKAAN TARPEIDEN SELVITTÄMINEN

Asiakaslähtöisessä toiminnassa on olennaista selvittää asiakkaan tarpeet ja toiveet. Tietoa asiakkaan tarpeista voi hankkia monella eri tavalla.
-havannointi
-asiakkaan kanssa keskustelu
-omaisten kanssa keskustelu
-kirjalliset kyselyt, lausunnot ja suunnitelmat
-työyhteisön keskinäinen tiedonvälitys
-moniammatillinen yhteistyö

TAVOITTEET

TAVOITTEIDEN ASETTAMINEN

Tavoite määrittelee sen, mihin toiminnalla pyritään ja mitä toiminnalla pyritään mahdollistamaan tai saavuttamaan. Tavoitteellinen ja suunnitelmallinen toiminta pohjautuu tietoon asiakkaan tarpeista ja toiveista.

SUUNNITELMA

SUUNNITELMAN LAADINTA

Tavoitteiden pohjalta laaditaan suunnitelma siitä, kuinka asetetut tavoitteet on mahdollista saavuttaa. Esimerkiksi päivähoidossa lapsen varhaiskasvatussuunnitelmaan kirjataan lapsen vahvuudet ja kehittymistä ja laaditaan konkreettiset riittävän pienet tavoitteet ja sopimus siitä, kuinka päivähoito ja koti toimivat niiden pohjalta. Kaikkien asiakkaan parissa toimivien tulee olla tietoisia tavoitteista. Tavoitteet on helpointa saavuttaa, kun kaikki toimivat johdonmukaisesti. Tavoitteiden toteutumista arvioidaan säännöllisesti ja tarkennetaan. Samalla sovitaan jatkotoimista.

TOTEUTUS

TOIMINNAN TOTEUTUS

Hyvä suunnitelma antaa mahdollisuuden keskittyä toiminnan toteutusvaiheessa asiakkaisiin. Tällöin on myös helpompi joustaa ja muuttaa toimintaa tarpeen mukaan. Kun tietää, mitkä asiakkaan tavoitteet ovat, on helpompi hyödyntää myös spontaaneja tilanteita. Tällöin niin lapsi kuin aikuisenkin on motivoituneenpi toimintaan. Vuorovaikutus on tärkeä osa toiminnan toteutusta. Ohjaajan aito läsnäolo luo hyvän pohjan vuorovaikutukselle.

ARVIOINTI

TOIMINNAN ARVIOINTI

Arviointi on keskeinen osa työprosessia.
Työntekijä on vastuussa siitä, että arviointi tehdään. Asiakkaan omaa suunnistelmaa arvioidaan sovittiin väliajoin. Arvioinnissa selvitetään miten asetetut tavoitteet on saavutettu ja miten niitä muutetaan tai millaisia uusia tavoitteita asetetaan. Samalla mietitään, ovatko tavoitteiden saavuttamiseksi valitut keinot olleet oikeanlaisia

Jos arvioidaan ryhmätoimintaa, edellä mainittujen tavoitteiden toteutumisen lisäksi pohditaan sitä, miten kukin ryhmän yksilö on hyötynyt toiminnasta. Lisäksi mietitään, miten toiminta liittyy tuleviin toimintoihin, jolloin niistä muodostuu selkeä kokonaisuus.

Lapsihavainnointi

Lapsihavannointitehtävä 

Joni 4v (keksitty nimi ei ole oikea lapsen nimi)

Joni on rauhallinen lapsi joka tykkää leikkiä leegoilla ja katsoa pikkukakkosta.

Joni tykkää pastasta mutta ei tykkää kalasta ja salaatista. Joni osaa jo käyttää vessanpyttyä ja on luopunut potasta.

Joni tykkää pukeutua sinisiin vaatteisiin ja käy melkein päivittäin ulkona kavereiden kanssa läheisessä puistossa. Joni nukkuu päiväunet joka päivä. Puistossa hän leikkii hiekkalaatikolla tai keinuu hänen parhaan kaverinsa kanssa. Jonin paras kaveri ei välttämättä ota häntä mukaan hippa leikkiin koska väittää jonin olevan vielä pieni leikkimään hippaa. 

Joni tykkää paljon piirtämisestä ja hänellä on hyvä mielikuvitus. Joni kerran voitti piirrustuskilpailun. Eniten hän piirtää autoja tai mopoja. 

Kun vieraita tulee Jonin kotiin hän alkaa ujostelemaan mutta Joni viihtyy kyllä vieraidenkin seurassa etenkin jos vieraat ovat lapsia. 

Joni on vihaa pettymyksiä etenkin jos on luvattu mennä perheen kanssa Linnanmäelle mutta vanhemilla on ollut liikaa töitä eikä aikaa sellaiseen. Joni itkee ja heittää leluja seinälle jos ei saa mitä haluaa.